tiistai 27. joulukuuta 2016

Je suis tired of this shit

Luin tosiaan mun postauksia ja sain vähintään syövän ja aivohalvauksen. Mitä mää oon joskus kirjottanu.
No ei siinä. Luotan siihen ettei kukaan tätä lue kuitenkaan.


Kuinka saatanan paljon voi ihmislasta ahdistaa?
Kuinka paljon.
I'd like to drop dead. 
Ihan vaan silleen yhtäkkiä. 


Tarviin sitä omaa tilaa. 
Yksinäisyyttä.
Haluan rypeä omassa ahdistuksessani.
Sain diagnoosin vihdoin.

Nauroin.
Sain reseptillä melatoniinia, jos vaikka nukkuisin joskus.
Oon valvonut ihan sairaita pätkiä.
Oon nukkunut ihan sairaita pätkiä.
Mikään ei ole hyvin.
Haluan kuolla, mutta haluan elää.
Haluaisin vain olla onnellinen.
En halua olla näin epävarma kaikesta.

Lisää kahvia.
Kahvia.
Kahvia on mennyt.
Paljon. 
Olisipa maitoa.
Menee se mustanakin.
Kahvia ja tupakkaa.
Mikään ei tuo mulle niin paljon mielihyvää kuin aamukahvi ja tupakka.

Haluan itkeä.
Nauran ääneen.
Huutonaurua.
Kaikki on hyvin hyvin huonosti. 
En voi hyvin. 

Viaplayssa on ihan kauheen kivoja sarjoja.
Tajusin, että voin elää poistumatta kotoa. 
Ehkä kokeilen sitä.
Voisin kokeilla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti